1319992229_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

”Oletko pahassa paikassa…” on tämän päivän tervehdys kun puhelimeen on vastattu. Olen miettinyt mikä se sellainen paha paikka on missä minä en vastaisi. Ehkä jos puukko on kahvaa myöten kyljessä tai olen juuri pudonnut veneestä, kuten enolle kävi. On kai niitä muitakin huonoja tilanteita ajatusten vaihtoon, mutta miksi ihmeessä sitten vastaisin jos ei voi puhua. En millään ymmärrä. Turha kysymys siis tuo alussa lainattu.

Tämän päivän puhelinkulttuurissa on muitakin kummallisuuksia. Odottelin päivänä muutamana kaveria kauppakeskuksen ostoskäytävällä ja seurailin ohikulkijoita. Laskeskelin huvikseni kuinka monella oli kännykkä korvalla tai hyppysissä tekstiviestin näpyttelyä varten. Hyvin epävirallisen tutkimukseni tulos oli noin joka kolmas ja ne satunnaiset puheenpätkät jotka oli pakko kuunnella, eivät täysin elintärkeiltä vaikuttaneet. Toki tekstiviestien sisällöt jäivät ymmärrettävästi kokonaan selvittämättä.
Muistelen kaiholla aikaa kun koko kylällä oli vain muutama lankapuhelin ja tekstarit kulkivat juorumummojen mukana. Asiat hoituivat ihan hyvin silloinkin.

Sitäkin olen pähkäillyt, että mihin kännykkää yleensä käytetään. Nyt ns. puhelimessa on toimintoja metallinpaljastimesta hieromasauvaan, joiden kaikkien opetteluun tarvitaan vähintään alempi korkeakoulututkinto ja hirveästi aikaa. Ne, yleensä nuoret miehet, jotka näpyttelevät kapulaansa lähes joka paikassa, yrittänevät ymmärtää uutta leluaan ilman akateemista koulutusta.
Ennen puhelimella puhuttiin joku ihan oikea asia toiselle ihmiselle. Kartat ja levysoittimet olivat erikseen.

Entäpä sitten se hirmuinen uutisten metsästys ja mainostulva kun joku julkaisee kapulan jossa on jokin uusi täysin välttämätön ominaisuus tai toiminta. Pörssikurssit laukkaa ja mediat on täynnä vertailuja ja arvosteluja pitääkö sen juuri tänään olla ipati, samsunki, eeriksonni, nokia vai mikä. Kuluttaja poloinen sekoaa vähemmälläkin.
Muistan kun joskus, ja paikoin vieläkin, jonotettiin tavallista ruokaa ja jotkut onnekkaammat pitkäripaisen avautumista. Nyt yökaudet hytistään makuupussien kanssa sateessa ja pakkasessa viimeisintä nokiaa tai iPadia. Ja toiseksi viimeistä mallia oleva, hyvin toimiva kolme kuukautta käytetty älykapula joutaa ser-romupisteeseen. Olisikohan meillä liikaa rahaa ja liian vähän älyä?